Erilaisia huijausmuotoja

Erilaisia huijausmuotoja on paljon. Opettele tuntemaan niiden variaatiot, niin pysyt askeleen huijareita edellä.

Huijauspuhelut (Vishing)

Huijari soittaa ja uskottelee olevansa esimerkiksi pankin, elektroniikkaketjun tai viranomaisen edustaja. Hän väittää usein, että asialla on kiire, ja yrittää saada uhrin käyttämään pankkitunnuksiaan tai kertomaan ne hänelle. Tarkoituksena on päästä verkkopankkiin siirtämään rahaa tai urkkia uhrin pankkitunnukset.

Vinkkejä huijauspuheluilta välttymiselle:

  • Älä koskaan kerro kenellekään henkilökohtaisia tunnuksiasi tai tilitietojasi.
  • Älä koskaan käytä pankkitunnuksiasi, jos joku sinuun yhteyttä ottanut sitä pyytää tai vaatii.
  • Jos sinua epäilyttää, katkaise puhelu ja tarkista asia soittamalla takaisin henkilölle, joka soittaja väitti olevansa.

Sähköpostihuijaus (Phishing)

Voit silloin tällöin saada sähköpostiviestin, jossa sinua kehotetaan päivittämään tilitietoja, vaihtamaan salasanasi jne. Viestissä saatetaan väittää, että olet voittanut suuren summan rahaa. Ajoittain lähettäjänä näyttää olevan pankki, joka haluaa, että vahvistat tili- tai korttinumerosi tai Verohallinto, joka ilmoittaa, että sinulle on tulossa veronpalautusta. Useimmissa tällaisissa viesteissä on linkki, jota klikkaamalla voit ”vahvistaa” tili- tai korttinumerosi.

Vinkkejä sähköpostihuijaukselta välttymiselle:

  • Älä koskaan täytä henkilötietoja sähköpostilomakkeeseen.
  • Ole tarkkana, jos saat sähköpostia, jossa kysytään henkilötietojasi ja/tai jossa on kirjoitusvirheitä.
  • Älä avaa tuntemattomissa sähköpostiviesteissä olevia linkkejä.

Tarkista aina lähettäjän sähköpostin oikeellisuus klikkaamalla sähköpostin lähettäjän osoitetta. Mikäli osoite on kirjoitettu epäilyttävässä muodossa, viesti ei ole virallisen tahon lähettämä.

Tekstiviestihuijaus (Smishing)

Huijarit voivat ottaa yhteyttä myös tekstiviestillä. Tavoitteena on usein saada sinut avaamaan linkki ja antamaan henkilötietoja, joita huijarit voivat myöhemmin käyttää.

Vinkkejä tekstiviestihuijauksilta välttymiseen:

  • Älä avaa linkkejä, jotka olet saanut tuntemattomilta lähettäjiltä.
  • Älä luovuta henkilö- tai korttitietojasi äläkä tunnuslukujasi. 

Valelaskut (Fake invoice)

Valelasku lähetetään usein sähköpostitse, ja siinä vaaditaan maksamaan tuote tai palvelu, jota sinä tai yrityksesi ei koskaan ole tilannut tai jota ei koskaan olla toimitettu. Joskus myyjä voi myös soittaa ja vaatia rahaa väittämällä, että yritys on tehnyt sopimuksen heidän kanssaan.

Kyseenalaista seuraavia:

  • Onko lasku järkevä? Olemmeko ostaneet tämän tuotteen/palvelun?
  • Käykö laskusta ilmi, että kyseessä on oikeasti tarjous?
  • Onko tilinumero sama kuin aiemmin?

Voit myös googlettaa laskun lähettävän yrityksen. Usein huijauslaskuja lähettävistä yrityksistä löytyy helposti tietoa.

Identiteettivarkaus (Identity theft)

Identiteettivarkaus tarkoittaa, että joku käyttää toisen henkilöllisyyttä esimerkiksi tavaroiden ostamiseen, tilausten tekemiseen tai lainojen ottamiseen toisen nimissä.

Vinkkejä identiteettivarkauden välttämiselle:

  • Ole tarkkana, mitä tietoja itsestäsi kerrot ja annat internetissä ja sosiaalisessa mediassa.
  • Ota käyttöön Suomen Asiakastiedon ”Oma Luottokielto” -palvelu

Sijoitushuijaus (Investment scam)

Olet saanut sähköpostiviestin tai puhelun ulkomaiselta sijoitusneuvojalta, joka haluaa sinun sijoittavan säästösi osakkeisiin tai rahastoihin, joiden tulevaisuudennäkymät ovat ”hyvät”? Tai tarjouksen sijoittaa kryptovaluuttoihin ja binäärioptioihin, jotka kuulostavat melkein liian hyviltä ollakseen totta? Ole tarkkana, ennen kuin teet kaupat. Kyseessä on todennäköisesti niin kutsuttu sijoitushuijaus, etkä silloin saa sijoittamiasi rahoja takaisin koskaan. Yleensä huijaukset alkavat noin 250 euron alkumaksulla, joka veloitetaan luottokortiltasi.

Jos tarjous kuitenkin kiinnostaa sinua, varmista, että tiedät mistä maksat ja kenelle.

Vinkkejä sijoitushuijaukselta välttymiselle:

  • Onko yrityksellä toimilupa? Kuinka kauan yrityksellä on ollut sijoitustoimintaa?
  • Vakavasti otettavat yritykset tarjoavat harvoin sijoitusmahdollisuutta puhelimitse etenkään iltaisin.
  • Tarkista, onko yritys Finanssivalvonnan varoituslistalla (linkki) tai löytyykö yrityksestä muuta tietoa internetistä.

Rakkauspetos (love scam)

Rakkauspetos tai rakkaushuijaus toteutetaan tavallisesti verkossa esimerkiksi Facebookissa tai treffisivustolla. Huijari on usein ”ulkomaankomennuksella oleva sotilas” tai ”paljon maailmalla matkustava insinööri”. Huijari ottaa yhteyttä uhriin ja he alkavat vaihtaa viestejä ja puhua puhelimessa.

Yhteydenpito voi jatkua kuukausien ajan, ja pian huijari vannoo rakkauttaan ja alkaa puhua yhteisestä tulevaisuudesta. Jonkin ajan kuluttua huijari ryhtyy pyytämään rahaa erilaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi sairaalamaksuihin ja matkoihin.

Vinkkejä rakkauspetokselta välttymiselle:

  • Varo ”sotilaita”, jotka pyytävät sinua lähettämään heille rahaa.
  • Älä koskaan lähetä rahaa henkilölle, jota et koskaan ole tavannut ja joka pyytää sinua lähettämään rahaa itselleen internetissä.
  • Jos huomaat tulleesi huijatuksi, ilmoita asiasta pankille ja tee rikosilmoitus. Et ole ainoa etkä viimeinen tällaisissa tapauksissa.

Vertaistukea saat esimerkiksi RikosuhripäivystyksenAvautuu uuteen ikkunaan asiantuntijoilta. Voit soittaa RIKU:un myös anonyymisti.

Rahamuuli

Mikä on rahamuuli? 

Rahamuuliksi kutsutaan henkilöä, joka värvätään vastaanottamaan ja välittämään rahaa tilinsä kautta. Muulille tarjotaan usein pieni korvaus välitetystä summasta. Usein myös huijausten uhreja (kuten esim. rakkaushuijaus) käytetään hyväksi rikoksella hankittujen varojen häivyttämisessä.

Miten estää rahamuuliksi joutumisen?

Tilinomistaja on velvollinen tietämään, mitä rahoja tilillään liikkuu. Jos et tiedä, ota yhteys pankkiin tai poliisiin mieluummin ennen varojen siirtelyä.  Epäilyttävät tapaukset päätyvät pääsääntöisesti poliisin tutkintaan ja lisäksi pankki voi joutua rajoittamaan asiakkaan palveluita.

Entä jos minua on käytetty rahamuulina?

Ole yhteydessä paikalliseen poliisiin ja ilmoita, mitä on tapahtunut. Ole myös yhteydessä omaan pankkiisi ja selvitä maksut pankin kanssa perusteellisesti.

Toimitusjohtajahuijaus (CEO fraud)

Toimitusjohtajahuijauksessa rikollinen esiintyy yrityksen toimitusjohtajana tai muuna yrityksen johtoon kuuluvana henkilönä. Rikollinen lähettää valesähköpostin jollekulle yrityksen työntekijälle ja pyytää tätä siirtämään kiireellisesti suuren summan rahaa ulkomaille.

Vinkkejä toimitusjohtajahuijaukselta välttymiselle:

  • Jos saat maksuohjeita sähköpostitse, älä noudata niitä.
  • Kouluta henkilöstö tunnistamaan riskit ja turvalliset työtavat.
  • Soita sähköpostiviestin lähettäjälle ja tarkista, onko viesti aito.
  • Kysy kollegan mielipidettä asiaan, mikäli itse olet epävarma.

Ota aina yhteyttä pankkiin, jos olet saanut huijarilta maksuohjeet tai epäilet joutuneesi huijatuksi.