Aleksanterinkatu 36 B, Helsinki. Museo sijaitsee rakennuksen holvissa, ei esteetöntä sisäänpääsyä. Rakennuksen ulko-ovi on yleensä lukossa, mutta ovessa on soittokello. Avoimet ovet seuraavan kerran torstaina 4.6.2020 klo 15-17. Opastukset klo 15 ja klo 16 alkaen. Ennakkoilmoittautumisia ei tarvita. Tervetuloa!
Huom! Avoimet ovet 2.4. ja 7.5. on peruttu.
Avoimet ovet kuukauden 1. torstai klo 15-17. Avoinna ryhmille arkisin sopimuksen mukaan. Vierailu on maksuton. Ryhmävaraukset: Kukka-Maaria Nummi, gsm 050 561 9518, Avautuu uuteen ikkunaan.
Museossa on esillä kulttuurihistoriallisesti arvokas, arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren & Saarisen suunnittelema, vuonna 1904 käyttöön otettu pankki-interiööri kalusteineen. Näytteillä on osa pankkisalia ja johtajan huone. Tunnelmaa täydentävät eri liikepankeista peräisin olevat pankkityössä käytetyt esineet.
Museon peruskokoelmaan kuuluva historianäyttely kertoo suomalaisesta liikepankkitoiminnasta yli 156 vuoden ajalta, alkaen Suomen Yhdyspankin perustamisesta vuonna 1862. Näyttelyn näkökulmana ovat asiakas ja asiakkaalle tarjolla olevat pankkipalvelut.
Museossa on esillä muistoja jokaisesta Nordean sukupuuhun kuuluvasta 25 liikepankista: osakekirja, pankkikirja, säästölipas tai muu pankissa käytössä ollut esine tai laite. Esillä ovat myös harvinaiset Suomen Yhdyspankin vuosina 1866 ja 1882 liikkeeseen laskemat setelit.
Museon kokoelmiin kuuluu multimediaesitys, joka kuvaa pankkitekniikan kehittymistä sekä Nordean edeltäjäpankkien konttoreita. Vanhoihin pankkimainoksiin on mahdollista tutustua 1960-luvulta alkaen.
Nordean edeltäjät Suomessa olivat uudenlaisen pankkitoiminnan pioneereja, joiden toimintaa seurattiin tarkasti myös muualla maailmassa. Vuonna 1979 lanseerattu TELESYP on ideologisesti Nordean verkkopankin alku. Nykyisten mobiilipalveluiden juuret ulottuvat 1980-luvulle saakka. Tällöin Yhdyspankki kehitti ensimmäisen puhelinpankin sekä visioi ajasta ja paikasta riippumattomasta pankkipalvelusta.
Käteis- ja maksuautomaateilla on tärkeä merkitys pankkiasioinnin muutoksessa. Niiden avulla asiakkaat oppivat käyttämään itsepalveluita ja arvostamaan palvelun saatavuutta. Uusi teknologia ja internet puolestaan mahdollistivat verkkopankin ja mobiilipalveluiden kehittämisen. Solo oli käsite, jota myös muiden pankkien asiakkaat käyttivät verkkopankista puhuessaan.
Uuden vuosituhannen alkaessa Nordean Solo-pankki oli maailmalla arvostettu ja asiakasmäärä kasvoi kohisten. Vuonna 2004 Nordean internetpankilla oli yli 4 miljoonaa käyttäjää ja maksujen määrällä mitattuna Nordea oli maailman suurin internetpankki. Kärkisija kuvaa Nordean edelläkävijyyttä ja varhaista panostusta uudenlaisten palveluiden kehittämiseen.
Siistin ja asianmukaisen yleisilmeen varmistamiseksi pankeissa käytettiin aikoinaan yhtenäisiä työasuja ns. pankkipukua. Liikepankeista pankkipukuja käyttivät pisimpään Yhdyspankki ja STS-pankki. Helsingin Osakepankissa pankkipuku oli käytössä jonkin aikaa ja viimeinen pankkipuku otettiin käyttöön vuonna 1962.
Kansallispankissa koko pankin yhteistä pankkipukua ei käytetty, mutta yksittäiset konttorit saattoivat hankkia yhtenäisiä työasuja. Yleensä pankkipuvut hankittiin vain naisille, mutta toisinaan asuja oli tarjolla myös miehille.
Pankkipuku oli pääasiallinen työasu, mutta sen rinnalla oli sallittua käyttää myös muita tyyliin sopivia asuja ja asusteita. Minihameita ja muutakaan kovin uskaliasta pukeutumista ei katsottu hyvällä.
Vaikka pankkipuvut jäivät pois käytöstä, niin niiden myötä eivät poistuneet vaatimukset asianmukaisesta pukeutumisesta. "Yleisneuvoksi voisi antaa sen, että jollemme ole täysin varmoja asun sopivuudesta työhön, meidän lienee olla viisainta sitä kokeilematta." Niin tämä, kuin monet muutkin 1960-luvun pukeutumisohjeet ovat ajankohtaisia vielä tänä päivänä.
Pankkimuseon kokoelma valaisee suomalaisen liikepankkitoiminnan historiaa ja kehitystä 1860-luvulta näihin päiviin. Esinekokoelman kautta saa hyvän käsityksen liikeyrityksissä käytettyjen työvälineiden teknisestä kehityksestä.
Pankkimuseon esineistö koostuu Nordean edeltäjiin fuusioituneiden suomalaisten liikepankkien esineistä. Vanhimmat esineet ovat peräisin pankin perustamisen ajoilta. Esineitä on kaikista edeltäjäpankeista, ja ne ovat eri puolilta Suomea. Osa esineistä on pankin hankkimia työ- ja käyttöesineitä ja osa on pankin saamia liikelahjoja, mutta mukana on myös joitakin museolle lahjoitettuja esineitä.
Kokoelmaa ei systemaattisesti kartuteta. Lahjoituksina otetaan vastaan ainoastaan pankissa käytössä olleita esineitä ja pankin lahjaesineitä, joiden tausta on tiedossa.
 |  |
| Kuva: Shekin varmennin. | Kuva: Odhner, nro 216. |
Nordean vanhoja valokuvia on skannattu, ja kuvat ovat Suomen Elinkeinoelämän keskusarkiston (ELKA) valokuvarekisterissä. Rekisterissä on Nordean suomalaisten edeltäjäpankkien valokuvia 1800-luvun lopulta 1990-luvulle. Kuvia on noin 8500 kappaletta.
Pääset selaamaan kuvia klikkaamalla oheista ELKA -linkkiäAvautuu uuteen ikkunaan.
Valitse sivuston ylälaidasta HAKU -toiminto, jonka jälkeen saat näkyviin hakuvalikon:
· Kohdassa Vapaateksti kirjoita hakusanaksi pankin nimi esimerkiksi KOP, SYP tai HOP.
· Lisäksi voit tehdä esimerkiksi aikarajauksen kohdassa Ajallinen kattavuus ja/tai paikkakuntaa koskevan rajauksen kohdassa Paikka.
· Valitse Kuva ja paina Haku.
Kysymysmerkkien takana on lisää opasteita hakukannan käyttöön. Rekisterin kuvat ovat selailukuvia. Kuvan käyttöluvan ja parempilaatuisen kuvan voi pyytää ELKA:sta.
Lisää tietoa Nordean historiasta ja pankkimuseosta löydät nordea.comAvautuu uuteen ikkunaan -sivuston historia-osiosta sekä Nordean pankkimuseon wikipediaAvautuu uuteen ikkunaan-sivulta.
Muita mielenkiintoisia linkkejä:
.svg)
