Kuluttajille ei myönnetä luottoja muussa valuutassa kuin euroissa.
Asuntoluotto määritellään valuuttaluotoksi, jos luotto myönnetään muussa valuutassa kuin sen Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueen kuuluvan valtion valuutassa, jossa kuluttaja asuu, taikka muussa sen valtion valuutassa, jossa kuluttaja saa tulonsa tai jossa hänellä on varoja, joista luotto on tarkoitus maksaa takaisin.
Valuuttariski syntyy, kun velallisen tulot ja luoton maksuun tarkoitetut varat eivät ole samassa valuutassa kuin luotto tai luotto ei ole velallisen asuinvaltion valuutassa. Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttojen keskinäisiä arvonmuutoksia. Luoton arvo tai maksuerän määrä voi laina-aikana nousta suhteessa velallisen tuloihin tai varoihin tai asuinvaltion valuuttaan. Jos luotonottajan tulojen tai varojen valuutta laskee 20 prosenttia suhteessa euroon, luotonottaja saa varoituksen siitä, että luotonottajan luoton määrä nousee luotonottajan kansallisessa valuutassa