Ohita valikkoVerkkopankkiYrityksen verkkopankki (Corporate Netbank)

Perinnönjako ja perintökaari – kenellä on lain mukaan oikeus perintöön?

Kun ihmisestä aika jättää, hänen jäämistönsä eli perintö jaetaan perillisten kesken. Perilliset määräytyvät Suomen lain sekä perinnönjättäjän mahdollisesti laatiman testamentin mukaan. Useimmiten perintö jaetaan edesmenneen jälkeläisille (joita kutsutaan rintaperillisiksi) tai jälkeläisten puuttuessa leskelle.

Vainajan jälkeen jättämälle omaisuudelle tehdään perinnönjako. Perinnönjaossa sovitaan, mitä kukin osakas saa itselleen edesmenneen jäämistöomaisuudesta, kuten pankkitilillä olevista varoista. Jaettavaa perintöä on se kuolinpesän netto-omaisuus, joka jää, kun kaikki tiedossa olevat velat on maksettu ja mahdollinen ositus on toimitettu. Perinnönjako voi koskea kaikkea jäämistöä tai vain osaa siitä. Perinnönjaolle ei ole olemassa määräaikaa.

Kuolinpesän osakkaat saavat vapaasti sopia, mitä omaisuutta kukin saa. Tätä sopimusta kutsutaan perinnönjakosopimukseksi, ja se on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Jos pesän osakkaana on alaikäinen tai täysi-ikäinen, jolle on määrätty edunvalvoja, perinnönjakosopimukseen tarvitaan maistraatin lupa. 

Kuolinpesän riitatilanteessa on mahdollista, etteivät osakkaat pysty yhteisesti sopimaan kuolinpesän omaisuuden myynnistä tai perinnön jakamisesta. Tällöin osakkaan oikeusturvakeinona on pesänselvittäjän ja pesänjakajan hakeminen käräjäoikeudelta.

Ositus

Jos edesmennyt oli avioliitossa, eikä puolisoilla ollut avio-oikeuden poissulkevaa avioehtosopimusta, ennen perinnönjakoa tehdään ositus. Perinnönjako ja ositus ovat kaksi erillistä tapahtumaa. Ositus toimitetaan ennen perinnönjakoa. Osituksessa selvitetään mikä osa omaisuudesta kuuluu leskelle ja mikä perillisille, jotta voidaan edetä perinnönjakoon.

Ositus toimitetaan useimmiten samassa sopimuksessa perinnönjaon kanssa. Ositukselle, kuten perinnönjaollekaan, ei ole olemassa määräaikaa, eikä ositusta voi toteuttaa, ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu.

Perinnönjaon toteuttaminen

Kun perinnönjakosopimus on tehty, voi olla, että yksi tai useampi osakas haluaa toteuttaa perinnönjaon, eli esimerkiksi siirtää itselleen rahavaroja kuolinpesän tililtä tai osakkeita arvo-osuustililtä. Pesän osakkaat voivat valtuuttaa yksilöidyllä valtakirjalla "Valtakirja kuolinpesän pankkiasioiden hoitamiseksi" yhden henkilön hoitamaan perinnönjakoa ja muita kuolinpesän pankkiasioita, kuten palveluiden lopettamista.

Kuolinpesään kuuluvat rahasto-osuudet voidaan myydä kuolinpesän nimissä, tai ne voidaan myös siirtää perinnönjakokirjan perusteella osakkaan omaan rahastosalkkuun Nordeassa. Jos sinulla ei ole vielä omaa arvo-osuustiliä, tai tarvitset muuten neuvoja miten varallisuutta kannattaisi sijoittaa, autamme sinua mielellämme. Ota yhteyttä 24/7 asiakaspalveluumme 0200 3000 (mpm/pvm).

Perintövero – milloin täytyy maksaa perintöveroa?

Perukirjan perusteella Verohallinto määrää perillisten perintöveron. Perintövero lasketaan pääsääntöisesti perukirjaan merkityn arvon perusteella. Jos kuolinpesän omaisuutta on tarkoitus myydä, kannattaa huomioida verovelvollisuus eri tilanteissa. 

Jos omaisuuden arvo on kohonnut kuolinpäivästä myyntipäivään, täytyy maksaa luovutusvoittoveroa, joka määräytyy myyntihinnan ja perintöverotuksessa vahvistetun arvon erotuksesta. Jos omaisuus myydään voitolla ennen perinnönjakoa, luovutusvoittovero määrätään jakamattomalle kuolinpesälle ja jos taas myynti tapahtuu perinnönjaon jälkeen, luovutusvoittovero määrätään perinnönjaossa omaisuuden saaneelle pesän osakkaalle.

Mahdolliset myyntiaikeet kannattaa huomioida jo perunkirjoitusvaiheessa, sillä luovutusvoittovero on usein perintöveroa korkeampi. Kiinteistövälitystoimistot auttavat asunnon tai mökin arvon määrityksessä perukirjaa varten.

Löydät lisätietoa perintö- ja pääomatuloverotuksesta sekä perukirjan toimittamisesta verottajalle Verohallinnon verkkosivulta vero.fi.

ma-pe 8-20, la-su 9-17

Ota yhteyttä